MAJURI

Huumorimiehen taakka.

”Jossain siä ylä-asteen ruattintunneilla, kun oli tylsää ni alko piirteleen vihkon takakansiin jotai riimejä. Siitä se lähti sit kehittyyn.”

”Oli vaan vähän niinku kepillä jäätä koittaen palannu tekeen tätä hommaa ja sitten yhtäkkiä ollaan niinku tommosen ison labelin toimistossa suupielet maitokahvissa ja kynä paperissa. Siinä oli sit ekaa kertaa sellanen fiilis et hei tästä voi tullakin jotain. Et mää pystyn tekeen tästä isomman jutun itelleni kun koskaan olisin uskaltanu aikasemmin ajatellakaan.”

”Niin monet ihmiset ja monet eri tahot tulkitsi sen mun jutun semmoseks, et mää oon sellanen niinkun huumoriartisti ja et mää oon sellanen niinku teatterihahmo tai joku tällänen roolihahmo, joku tällänen uuno turhapuro, kauppaneuvos paukku. Se vähän niinku otti vallan sit sillain, että mää aloin tekeen asioita miellyttääkseni muita ja saadakseni sitä huomioo ja hyväksyntää ja mää halusin viihdyttää ja hauskuuttaa ja tätä rataa. Mut just sillä aika holtittomalla viinankäytöllä nii musta sitten vähän sellanen tietynlainen narri tais tullakkin vähän mun oman itseni huomaamatta. Sitä niinku vaan tahto olla osa porukkaa ja olla tua kaikenlaisten bileiden ytimessä ja huomion keskipisteenä."

”Mää tein vähän ittestäni sellasen huumorimiehen, vaikka se ei ikinä ollu mun tarkotus ja sitä mää en ikinä tahtonu. Mää aina otin itteeni siitä kun ihmiset tulkitti mut tämmöseks huumorihahmoks. Mut sit kun miettii niin mää en tavallaan antanu niille minkäännäkösiä muita eväitä tulkita mua mikskään muuks. Se oli aina vähän sellasta tekopyhääkin ehkä multa sitten valittaa siitä, että minä helvetin nasse setänä kaikki täälä mua pitää.”

Se oli tosi turhauttavaa kun mää kuitenkin tahdoin, että mun artistiuden pääpaino on siinä, et mitenkä mä räppään, mitenkä mä flowaan, mitenkä mä kirjotan, ja kuinka nokkelia ja älykkäitä sutkautuksia mää sinne mun räppeihin saan. Punchlineja ja tällästä.

"Vaikka sitä oli kuitenkin joka viikko studiolla tekemässä niitä biisejä ja demoja ja lähti aina sinne Helsinkiin tiäksää, että tässä ois seuraavaa ja tässä ois seuraavaa, ja tän tällästä. Siinä puhuttiin sitten jo levydeadlineista ja näin, mutta jotenkin ne alko sit selkeneen ne näkemyserot ja se, että mitä se levy-yhtiö multa sit tahto, mitä ne niinku halus multa. Ja se mitä mää halusin ite tehdä. Se alko sit siinä pikkasen kasvaan erilleen toisistaan. Lumipalloefekti alko siinä sit vähän niinku kasvaan ja ei saatu sitten yhtäkkiä sinkkuja pihalle toivotulla tavalla ja määkän en osannu sit siihen oikein keskittyä."

Nyt kun on kaikki narut omissa käsissä niin on jumalaton vapaus tehdä just sitä mitä mää haluan ja sillä tahdilla miten haluan. Julkasta sinkkuja ja videoita sillon kun haluaa.